Östergrop 1909-1922
Vuonna 1909 muutti ruukkumaakari Gustav Alexander Franzén perheineen Inkooseen, josta hän oli vuotta aiemmin (1908) ostanut Kjellbergin ruukkupajan Tähtelän Östergropista. Östergropin tila sijaitsi alueella jota silloin kutsuttiin nimellä Svinvallen. Kuten tänäänkin, tontti oli aivan Tähteläntien vieressä, mutta silloin tie Ingarskilaan kulki tontin poikki kohti nykyistä Marttataloa.
Saven ruukkutehtaaseen Franzén otti savenottamosta joka sijaitsi nykyisen Tähteläntie 370 kohdalla, jossa oli Gunnar Toivosen kioski. Kansan suussa tätä paikkaa on aina kutsuttu nimellä ”Kjellbergs potten”. Hän otti savea myös savenottamosta joka oli kallion alapuolella nykyisen Tähteläntie 346 kohdalla, Hagen. Hän siis käytti samoja savenottamoita kuin Kjellberg. Myöhemmin Franzén mahdollisesti otti savea alapuolella olevilta pelloilta ja Kråkasin tilan länsipuolelta. Hiekka ruukkutehtaaseen otettiin osittain omalta tontilta ja osittain kahdelta suurelta hiekkakuopalta Ingaskilan ja Tähtelän kylistä.
Ruukkutehdas Östergropissa sijaitsi nykyisen tontin kulmassa aivan lähellä Tähteläntietä. Tarkkaa tietoa siitä miltä sisällä näytti ei ole. Joka tapauksessa dreijoja oli kaksi, toinen käyttökeramiikkaa varten ja toinen tuotteiden hienopuhdistamista varten sekä koristekeramiikan dreijaukseen. Polttouuni oli lieskauuni jossa oli kaksi tulisijaa. Uuni oli kahdelta sivulta osa ulkoseinää, oletettavasti tulipaloriskin pienentämiseksi. Savupiippu oli porrasmaiseksi muurattu ja kulki tehtaan tiilikaton läpi. Gustav Alexander Franzén oli tarkka paloturvalluuden suhteen, mikä näkyy myös siitä että kaksi palotikasta johti ruukkutehtaan katolle.
Tehtaassa oli käsikäyttöinen savensekoitin. Työpenkeillä savi vielä muokattiin ja vaivattiin käsin. Lopuksi se punnittiin tarkasti samankokoisiksi paloiksi ennen dreijausta. Katossa oli kuivaustelineet, joissa dreijatut esineet saivat kuivua. Kesäisin esineitä kuivattiin myös ulkona. Tontilla oli pieni ruukkuvarasto kulmittain Ingaskilan kouluun nähden.
Gustav Alexander Franzénin ruukkutehtaassa valmistettiin mm. kukkaruukkuja ja vateja niihin, talouskeramiikkaa, kynttilänjalkoja ja kukkopillejä. Tuotteita myytiin mm. Helsingin torilla ja toimitettiin rautatiekuljetuksina Tähtelästä.
Gustav Alexander Franzén kuoli heinäkuussa 1922. Samalla käytännössä päättyi Östergropin ruukkutehtaan toiminta. Pojat Frans ja Gunnar jatkavat toimntaa 1923 nimellä Veljekset Franzén.
Veljekset Franzén 1923-1958
Aikana ennen ja jälkeen Gustav Alexander Franzénin kuoleman oli Östergropin ruukkutehtaan toiminta täysin pysähdyksissä. Vuonna 1923 veljekset Frans ja Gunnar jatkoivat toimintaa isänsä ruukkutehtaassa. He muuttivat sen nimeksi Veljekset Franzén (Bröder Franzén).
Gunnar otti taloudellisen vastuun yrityksestä. Vuonna 1927 hän osti maa-alueen savenottoon, nk. Tretängarna Ingarskila-joen luona. Jonkin ajan päästä Frans jätti yrityksen.
Vanhaa ruukkutehdasta laajennettiin mm. ruukkujen kuivatustiloilla. Vuonna 1927 Gunnar osti moottorin, joka asennettiin käyttämään vanhaa savensekoitinta.
1920-luvun lopulla valmistettiin vielä mm. käsintehtyjä ruukkuja, mutta ”motorisoinnin” yhteydessä 1927 otettiin käyttöön yksinkertainen jalkakäyttöinen ruukkupuristin, jonka avulla kukkaruukkujen valmistus tuli nopeammaksi ja tarkemmaksi.
Lähde: Franzéns krukmakeri – En krukmakarsläkts levnadsöden under 150 år, Mikael Franzén, 2006.
