{"id":271,"date":"2013-11-18T14:40:00","date_gmt":"2013-11-18T12:40:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.takterbyarad.fi\/?page_id=271"},"modified":"2015-07-30T14:19:43","modified_gmt":"2015-07-30T11:19:43","slug":"franzenin-keramiikkapuoti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/om-takter\/tahtelan-historia\/franzenin-keramiikkapuoti\/","title":{"rendered":"Franz\u00e9nin ruukkutehdas"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #000000;\">\u00d6stergrop 1909-1922<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Vuonna 1909 muutti ruukkumaakari Gustav Alexander Franz\u00e9n perheineen Inkooseen, josta h\u00e4n oli vuotta aiemmin (1908) ostanut Kjellbergin ruukkupajan T\u00e4htel\u00e4n \u00d6stergropista. \u00d6stergropin tila sijaitsi alueella jota silloin kutsuttiin nimell\u00e4 Svinvallen. Kuten t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin, tontti oli aivan T\u00e4htel\u00e4ntien vieress\u00e4, mutta silloin tie Ingarskilaan kulki tontin poikki kohti nykyist\u00e4 Marttataloa.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Saven ruukkutehtaaseen Franz\u00e9n otti savenottamosta joka sijaitsi nykyisen T\u00e4htel\u00e4ntie 370 kohdalla, jossa oli Gunnar Toivosen kioski. Kansan suussa t\u00e4t\u00e4 paikkaa on aina kutsuttu nimell\u00e4 \u201dKjellbergs potten\u201d. H\u00e4n otti savea my\u00f6s savenottamosta joka oli kallion alapuolella nykyisen T\u00e4htel\u00e4ntie 346 kohdalla, Hagen. H\u00e4n siis k\u00e4ytti samoja savenottamoita kuin Kjellberg. My\u00f6hemmin Franz\u00e9n mahdollisesti otti savea alapuolella olevilta pelloilta \u00a0ja Kr\u00e5kasin tilan l\u00e4nsipuolelta. Hiekka ruukkutehtaaseen otettiin osittain omalta tontilta ja osittain kahdelta suurelta hiekkakuopalta Ingaskilan ja T\u00e4htel\u00e4n kylist\u00e4.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Ruukkutehdas \u00d6stergropissa sijaitsi nykyisen tontin kulmassa aivan l\u00e4hell\u00e4 T\u00e4htel\u00e4ntiet\u00e4. Tarkkaa tietoa siit\u00e4 milt\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytti ei ole. Joka tapauksessa dreijoja oli kaksi, toinen k\u00e4ytt\u00f6keramiikkaa varten ja toinen tuotteiden hienopuhdistamista varten sek\u00e4 koristekeramiikan dreijaukseen. Polttouuni oli lieskauuni jossa oli kaksi tulisijaa. Uuni oli kahdelta sivulta osa ulkosein\u00e4\u00e4, oletettavasti tulipaloriskin pienent\u00e4miseksi. Savupiippu oli porrasmaiseksi muurattu ja kulki tehtaan tiilikaton l\u00e4pi. Gustav Alexander Franz\u00e9n oli tarkka paloturvalluuden suhteen, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s siit\u00e4 ett\u00e4 kaksi palotikasta johti ruukkutehtaan katolle.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Tehtaassa oli k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6inen savensekoitin. Ty\u00f6penkeill\u00e4 savi viel\u00e4 muokattiin ja vaivattiin k\u00e4sin. Lopuksi se punnittiin tarkasti samankokoisiksi paloiksi ennen dreijausta. Katossa oli kuivaustelineet, joissa dreijatut esineet saivat kuivua. Kes\u00e4isin esineit\u00e4 kuivattiin my\u00f6s ulkona. Tontilla oli pieni ruukkuvarasto kulmittain Ingaskilan kouluun n\u00e4hden.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Gustav Alexander Franz\u00e9nin ruukkutehtaassa valmistettiin mm. kukkaruukkuja ja vateja niihin, talouskeramiikkaa, kynttil\u00e4njalkoja ja kukkopillej\u00e4. Tuotteita myytiin mm. Helsingin torilla ja toimitettiin rautatiekuljetuksina T\u00e4htel\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Gustav Alexander Franz\u00e9n kuoli hein\u00e4kuussa 1922. Samalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi \u00d6stergropin ruukkutehtaan toiminta. Pojat Frans ja Gunnar jatkavat toimntaa 1923 nimell\u00e4 Veljekset Franz\u00e9n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000;\">Veljekset Franz\u00e9n 1923-1958<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Aikana ennen ja j\u00e4lkeen Gustav Alexander Franz\u00e9nin kuoleman oli \u00d6stergropin ruukkutehtaan toiminta t\u00e4ysin pys\u00e4hdyksiss\u00e4. Vuonna 1923 veljekset Frans ja Gunnar jatkoivat toimintaa is\u00e4ns\u00e4 ruukkutehtaassa. He muuttivat sen nimeksi Veljekset Franz\u00e9n (Br\u00f6der Franz\u00e9n).<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Gunnar otti taloudellisen vastuun yrityksest\u00e4. Vuonna 1927 h\u00e4n osti maa-alueen savenottoon, nk. Tret\u00e4ngarna Ingarskila-joen luona. Jonkin ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 Frans j\u00e4tti yrityksen.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">Vanhaa ruukkutehdasta laajennettiin mm. ruukkujen kuivatustiloilla. Vuonna 1927 Gunnar osti moottorin, joka asennettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhaa savensekoitinta.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">1920-luvun lopulla valmistettiin viel\u00e4 mm. k\u00e4sintehtyj\u00e4 ruukkuja, mutta \u201dmotorisoinnin\u201d yhteydess\u00e4 1927 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yksinkertainen jalkak\u00e4ytt\u00f6inen ruukkupuristin, jonka avulla kukkaruukkujen valmistus tuli nopeammaksi ja tarkemmaksi.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"color: #000000;\">L\u00e4hde: <i>Franz\u00e9ns krukmakeri &#8211; En krukmakarsl\u00e4kts levnads\u00f6den under 150 \u00e5r, Mikael Franz\u00e9n, 2006.<\/i><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00d6stergrop 1909-1922 Vuonna 1909 muutti ruukkumaakari Gustav Alexander Franz\u00e9n perheineen Inkooseen, josta h\u00e4n oli vuotta aiemmin (1908) ostanut Kjellbergin ruukkupajan T\u00e4htel\u00e4n \u00d6stergropista. \u00d6stergropin tila sijaitsi alueella jota silloin kutsuttiin nimell\u00e4 Svinvallen. Kuten t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin, tontti oli aivan T\u00e4htel\u00e4ntien vieress\u00e4, mutta silloin tie Ingarskilaan kulki tontin poikki kohti nykyist\u00e4 Marttataloa. Saven ruukkutehtaaseen Franz\u00e9n otti savenottamosta joka sijaitsi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":267,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-271","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=271"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1370,"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271\/revisions\/1370"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.takterbyarad.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}